Blogi & Some

Ulkoliikuntaa Mäntsälässä, Leikkipuisto jumppa

Leikkipuistot on hyvä paikka jumppaamiseen ja lasten leikki hetken ohella on mahdollista saada aikaan tehokas harjoitus, pienellä vaivalla. Video on tehty keskustan Leijonpuistossa jossa harjoitteluun lisämahdollisuuden tuo aivan puiston vieressä olevat portaat joissa...

lue lisää

Ulkoliikuntaa Mäntsälässä, Kuntoportaat

Mäntsälästä löytyy useita paikkoja joissa voi liikkua ja urheilla muun ulkoilun lomassa. Paikat ovat ilmaisia liikuntapaikkoja tai leikkipuistoja ja niitä on useita ympäri Mäntsälää. Keskustan läheisyydessä sijaitsevat kuntoportaat on yksi näistä paikoista....

lue lisää

Ulkoliikuntaa Mäntsälässä, Senioripuisto

Mäntsälästä löytyy monia paikkoja joissa ulkoiluun voi helposti yhdistää pientä tai vähän isompaakin treenaamista. Paikat ovat tietysti ilmaisia liikuntapaikkoja tai leikkipuistoja ja niitä on useita ympäri Mäntsälää. Tässä yksi niistä, Senioripuisto, jossa tosin...

lue lisää

Arki. Tavat sekä tottumukset ja niihin vaikuttaminen

Ihminen on tapojensa uhri. Kaikilla ihmisillä on omat tapansa ja tottumuksensa siitä miten arki pyörii ja miten tiettyjä asioita tehdään. Nämä tavat ja tottumukset muokaavat arkea jossa elämme ja tätä kautta myös meitä. Kun ajatellaan terveyttä ja hyvinvointia sekä...

lue lisää
Nuorten someniska

Nuorten someniska

Ulkona ympärilleen katsoessa havaitsee useita ihmisiä jotka kulkevat tai istuvat pää kumarassa puhelinta näpyttäen. Erillaisien älylaitteiden käyttömäärät lisääntyvät ja etenkin nuorisolle ne ovat jo jokapäiväinen käyttöesine. 2016 tehdyssä kyselyssä 13-29 vuotiaat...

lue lisää

Seuraa meitä facebookissa

Hei, kuten näppärimmät ovatkin huomanneet on meillä taas kaikilla tekijöillä listat auki. Senja on palannut harjoittelusta joten purentahierontaan on taas mahdollista varata aikaa. Jannen listoilta keskiviikkoisin löytyy myös vapaita aikoja. Nettiajavarauksen kautta tai puhelimitse saat sieltä varattuna omasi. ... See MoreSee Less
View on Facebook
Me kaksi fysioterapiaopiskelijaa kiitämme teitä kaikkia, jotka olette olleet mukana tekemässä näitä seitsemää harjoitusta, jotka olemme julkaisseet. 🌹Muista, että edistys ei ole aina suoraa viivaa ylöspäin, vaan jokainen pieni askel on tärkeä. Anna itsellesi armollisuutta ja kuuntele, mitä kehosi tarvitsee. 💜Nämä harjoitukset voivat edistää hermoston toiminnan joustavuutta, palautumista ja siten ehkäistä työuupumusta. Varmista, että pidät huolta itsestäsi ja annat keholle aikaa palautua. Se on avain parempaan jaksamiseen ja uupumuksen ehkäisyyn. 🧘‍♀️🧘‍♀️Jos jokin harjoitus tuntuu omalta, jatka, mutta jos jokin ei resonoi, älä pakota itseäsi. Kehosi ja mielesi kertovat aina, mitä kaipaavat, ja se on kaiken perustana. 🍀Jatka näitä harjoituksia omaan tahtiisi, ja muista, että kehon kuuntelu on jo iso askel kohti hyvinvointia ja työhyvinvointia.🌟Tämän hyvin edustavan kuvan myötä haluamme toivottaa kaikille oikein hyvää vuoden jatkoa ja kevään odotusta! 🌸- Senja & Irina ... See MoreSee Less
View on Facebook
💜Tee itsestäsi korkkiruuvi ja rentoudu! 💜Nyt onkin viimeisen harjoituksen vuoro. Edellisessä julkaisussa avasimme vähän meidän kehomme superhermon, vagus- eli kiertäjähermon toimintaa. Edellisessä harjoituksessa sitä aktivoitiin silmän liikkeiden avulla. 👀 Tässä harjoituksessa pää ja polvet liukuvat vastakkaisiin suuntiin, jolloin selkärankasi muistuttaa korkkiruuvia. Mihin tämä harjoitus vaikuttaa?👉 Kun käännät päätäsi, liike kohdistuu kiertäjähermon kulkureitille myös kaulan alueella. 👉 Kiertäjähermo saa harjoitteessa herättelevää venytystä. Kierto myös puristaa ja hellittää sisäelimiä, joita vagus hermottaa. 👉 Harjoitteen tavoitteena saada liikettä suoliston ja lannerangan alueella, joka stimuloi kiertäjähermoa. 👉 Kiertäjähermon tärkeä tehtävä on tuoda tietoa elimistä aivoihin. Kun liikutamme vagushermon hermottavia elimiä -> viesti aivoihin lisääntyy.Anna kehosi löytää luonnollinen asentonsa ilman pakottamista tai ääriasentoja. Havainnoi mahdollisia kehon kireyksiä ja aisti, miten painovoima vaikuttaa kehoosi. Tämä liike on mainio kehon ja mielen rauhoittaja esimerkiksi silloin, kun illalla on vaikea saada unta, ajatukset harhailevat tai keskittyminen tuntuu haastavalta. 🌿Lähde: Martin, M. 2022. Hengitä tämä hetki. Hengitys ja lupa olla. Helsinki: Minna Martin ja Kirjapaja. ... See MoreSee Less
View on Facebook
Katse sivulle vie, aktivoi kehon superhermo! 👀 🌿Aiemmin mainitsimme elimistön superhermon, kiertäjä- eli vagushermon, joka kulkee aivorungosta suolistoon asti. Vagus on parasympaattisen eli rauhoittavan hermoston tärkein ja pisin aivohermo, jolla on merkittävä vaikutus kehomme hyvinvointiin. 🌟 Stressitilanteessa – oli kyseessä sitten sapelihammastiikeri 🐅 tai työpalaveri 👜–sympaattinen eli kiihdyttävä hermosto nostaa sykettä, kohottaa verenpainetta ja hidastaa ruoansulatusta. Tämä valmistaa kehoa taisteluun, mutta tilanteen pitkittyessä voi horjuttaa hermoston tasapainoa. ⚖️Ratkaisu stressaavassa tilanteessa löytyy vagushermon vatsanpuoleisesta haarasta, joka toimii kehon rauhoittavana jarruna. Tiesitkö, että voit aktivoida tätä superhermoa yksinkertaisella harjoituksella? Vastaus on katse sivulle! 👀Silmänliikkeiden teho perustuu nykytietämyksen mukaan silmien liikehermojen ja vagushermon läheiseen yhteyteen aivorungossa sekä kallonpohjan pienten lihasten aktivoitumisen myötä tapahtuvaan verenkierron lisääntymiseen aivorungon alueella. Näiden mekanismien ansiosta harjoitus voi auttaa palauttamaan hermoston tasapainoa ja rauhoittamaan kehoa. 🌱Harjoitus voi tuntua aluksi oudolta, mutta suosittelemme kokeilemaan! 🫶Harjoituksen voit tehdä selinmakuulla tai istuen, jos istut, tarkista, että niska on ojentunut ja nojaat rennosti taaksepäin kämmeniin. Sivulle katsoessa voit räpytellä normaalisti. Mahdollinen tarve huokaista, nielaista tai haukotella on merkki autonomisen hermoston rentoutumisesta. Jos tarvetta ei tule, älä huolestu, se ei tarkoita, ettei harjoitus toimisi. Anna hengityksen virrata niin kuin se virtaa ja anna leuan olla rento. 💨Huomaatko eron olossasi? 🙌Lähteet: Rosenborg, S. 2021. Opas vagushermon parantavaan voimaan. Helsinki: Viisas Elämä Oy.Martin, M. 2022. Hengitä tämä hetki. Hengitys ja lupa olla. Helsinki: Minna Martin ja Kirjapaja. ... See MoreSee Less
View on Facebook
Hengititkö tänään stressiä vai annoitko hengityksen hellittää?☘️ Stressaavan tilanteen aikana hengitys voi muuttua pinnalliseksi ja epätasapainoiseksi ja jäädä jopa huomaamatta tavaksi, joka voi pitää yllä tarpeetonta ylivireystilaa kehossa.☘️ Kehossasi asuu kuitenkin ikioma rauhoittava hierojasi: pallealihas, joka on tärkein hengitykseen osallistuva lihas. Pallea on kupolimainen lihas rintakehän ja vatsan välissä. Sisäänhengityksen aikana se laskeutuu, antaen keuhkoille tilaa laajentua, ja uloshengityksessä se rentoutuu, työntäen ilmaa ulos. Rennosti ja rauhallisesti hengittäessäsi autat kehoasi rauhoittumaan, ja tätä taitoa voi myös harjoitella. ☘️ Uloshengitys aktivoi parasympaattista hermostoa, ja pidennetty uloshengitys auttaa rauhoittamaan vireystilaa stressaavissa tilanteissa. Sitä voi ajatella hellittävänä liikkeenä, jossa päästetään irti pallean ja sisäänhengityslihasten aktiivisesta työstä. ☘️ Muistisääntönä on tehdä uloshengityksestä 2–3 kertaa pidempi kuin sisäänhengitys. Jos huomaat harjoitusta tehdessäsi jännittäväsi palleaa, kokeile lyhentää uloshengitystä, sillä ohje ei ole “kiveen kirjoitettu” – se, mikä tuntuu hyvältä, on usein paras tapa edetä.Lähteet: Martin, M., Seppä, M., Lehtinen, P., Törö, T. & Lillrank, B. 2010. Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena. Mediapinta ... See MoreSee Less
View on Facebook